Pääsiäinen

Vuoden suurin juhla
Pääsiäinen Kreetalla

By kreeta.info / Liisa Sirkiä
Päivitetty 15.04.2017

Seuraavien parinkymmenen vuoden aikana pääsiäistä vietetään Kreetalla ja Suomessa samaan aikaan vain kuusi kertaa. Tämä johtuu siitä, että ortodoksiset kirkot ovat pitäytyneet pääsiäisen suhteen vanhassa juliaanisessa kalenterissa, minkä takia itäisessä kristikunnassa pääsiäinen sijoittuu tällä hetkellä välille 4.4.–8.5. (Muista poiketen Suomen ortodoksinen kirkko viettää kuitenkin pääsiäistä samaan aikaan kuin gregoriaanista kalenteria käyttävät läntiset kirkkokunnat).


Alla taulukko pääsiäisen ajankohdista Kreikassa.
Punaisella merkityt päivämäärät ovat ajankohtia, jolloin pääsiäinen on samaan aikaan Suomessa ja Kreikassa.


Pääsiäinen ja kirkolliset tapahtumat Kreetalla

Kaaviosta näet Kreetan ortodoksisen kirkon pääsiäisen ajan tapahtumat pääpiirteissään. Samalla voit verrata niitä Suomen luterilaisen kirkon tapahtumiin. Kaavio ei sisällä kaikkia yksityiskohtia. Pääsiäissunnuntai sijoittuu eri vuosina useimmiten eri ajankohtiin Suomessa ja Kreetalla. Katso Kreetan pääsiäisen ajankohdat ylimmästä taulukosta.


Katso suurempi kuva.



Pääsiäisen vieton tapoja ja perinteitä

Pääsiäistä edeltää paastonaika
Karnevaalien jälkeen alkaa suuri paasto eli pääsiäispaasto. Suuri paasto kestää varhaiskristilliseltä ajalta periytyvän tavan mukaan 40 vuorokautta. Esikuvana tämän pituiselle paastolle on ollut se, että Raamatun mukaan Jeesus vetäytyi ennen julkisen toimintansa aloittamista 40 päiväksi autiomaahan paastoamaan ja rukoilemaan.
Todellisuudessa paastoaika on läntisessä kirkossa 46 vuorokautta ja se alkaa laskiaista/laskiaistiistaita seuraavana tuhkakeskiviikkona. Ortodoksisessa kirkossa se on 48 vuorokautta, jolloin se alkaa
karnevaaliajan päättävää laskiais- eli sovintosunnuntaita seuraavana
puhtaana maanantaina (Kathara Deftera). Läntisissä kirkoissa, varsinkin katolisen kirkon latinalaisessa riituksessa, paastopäiviksi ei lasketa paastonajan kuutta sunnuntaita, ja ortodoksisessa kirkossa paastoon ei lasketa mukaan palmusunnuntaita eikä sitä edeltävää Lasaruksen lauantaita. Suuren paaston päiviin ei ortodoksisessa kirkossa lasketa myöskään pääsiäistä edeltävää suurta viikkoa, joka on ortodokseille silti ankaran paaston aikaa.
Ortodoksisessa kirkossa paasto merkitsee paitsi pidättäytymistä tietyistä ruoista, myös toisten ihmisten loukkaamisesta sanoin ja teoin. Se merkitsee myös erottautumista sellaisista tottumuksista tai taipumuksista, jotka erottavat ihmisen Jumalasta.
(lähde: Wikipedia)

Kreikassa paastotaan yllättävänkin yleisesti, vaikka jokainen vähän omalla tavallaan
..
Pääsiäispäivän ruokapöytä.

Pidättäytyminen tietyistä ruuista on näkyvin tapa, mutta myös kirkossa käyminen kuuluu joidenkin paastotapoihin ja kirkoissa onkin normaalia enemmän jumalanpalveluksia ja ne ovat auki yötä päivää. Useat paastoavat syömättä lihaa ja kanaa, osa ankarammin noudattaen tarkkoja paastonajan sääntöjä, jotka kertovat, mitä milloinkin saa syödä. Osa paastoaa vain suurella viikolla, osa myös paastonajan ensimmäisellä viikolla. Suuren viikon (= piinaviikko) paasto on yleisesti tiukempaa paastoaikaa, silloin myös vain lihapaastolla olevat saattavat pidättäytyä esim. kalasta, öljystä ja viinistä.

Kalat ja muut merenelävät, kuten mustekalat ja katkaravut, ovat yleistä paastoajan ruokaa,
samoin erilaiset vihannekset

Paastoaika näkyy myös tavernoiden ja ravintoloiden ruokalistoilla. Tarjolla on erityisiä ruokia, joita ei valitettavasti muulloin kovin helposti listoilta löydy. Voisi kuvitella, että paastonaika ja varsinkin tämä viimeinen viikko olisi hiljaiseloa musiikkipaikoissa ja yleensäkin kaupungilla. Mutta päinvastoin – nyt, kun opiskelijat ovat palanneet kotikonnuilleen lomailemaan ja muutkin ovat saattaneet ottaa pääsiäislomaa, ovat pienet musiikkitavernat ja baarit illasta iltaan täynnä juhlijoita.
Pääsiäisen tulon voi aavistaa muustakin kuin paastonajasta ja kirkollisesta toiminnasta, vaikkapa katsomalla televisiota.

Pääsiäistä edeltävällä viikolla monet kanavat lähettävät pitkin päivää suorana lähetyksenä kirkonmenoja

Uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa keskustellaan kovasti lampaanlihan hinnasta ja lihan halpatuonti muista Balkanin maista puhuttaa myös. Samoin keskustelua ja uutisia aiheuttavat ruuhkat, kun kaikki pyrkivät yhtäaikaa pääsiäiseksi maalle. Koululaisilla ja opiskelijoillahan on Kreikassa kahden viikon loma pääsiäisen aikaan. Tuntuuko yhtään tutulta?

Täällä Kreetalla on selvästi enemmän läsnä pääsiäisen tarina, ja yleensäkin uskonnollisuus on jokapäiväisempää ja arkisempaakin kuin meillä luterilaisilla

Pääsiäisen edellä on konsertteja ja muita esityksiä pääsiäisaikaan liittyen, esimerkkinä ilmaiskonsertti, jossa laulaen, soittaen ja diaesityksen kuvin käytiin läpi suuren viikon tapahtumat. Koko suuren viikon kirkoissa on jumalanpalveluksia ja kellot soivat pitkin päivää.
Torstai-illasta lähtien surukellot alkavat soida ja ne soivat koko perjantain. Surukellojen sointi on niin hitaan harras ja surumielinen, että kuulija väkisinkin alkaa miettiä tätä Jeesuksen kuolinkertomusta. Olkoon se sitten totta tai ei, uskoo siihen tai ei, niin tarinana se on aikamoisen rankka. Hyvin voi kuvitella, kuinka piinaavaa ja raastavaa tämä aika on ollut omaisille ja ystäville. Muutenkin, koska kaikki kynnelle kykenevät kokoontuvat pitkänäperjantaina ja lauantai-iltana kirkoille, pääsiäistapahtumat tulevat tietyllä tapaa konkreettisemmiksi.

Pitkänperjantain iltana kokoonnutaan kirkolle hautaamaan Jeesusta


   Koska Rethimnonin pääkirkko on myös koko hiippakunnan pääkirkko, kaikki silmäätekevät ovat siellä, ja muutenkin kirkko ja aukio ovat tupaten täynnä väkeä parhaimpiinsa pukeutuneina. Kreikkalaiseen tapaan ravataan edestakaisin kirkkoon sisälle ja sieltä ulos, sekä tervehditään tuttuja ja vaihdetaan kuulumisia. Kirkossa pidetään jumalanpalvelus ja sen jälkeen kukin koristeltu Jeesuksen symbolinen arkku viedään sotilasvartiossa Neljän marttyyrin kirkon aukiolle (kuva yllä).

..
Kaupunginorkesteri seuraa arkkua soittaen surumusiikkia.

Neljän marttyyrin aukiolle kokoontuvat myös muiden lähikirkkojen saatot, koska pääkirkon aukiolle ei mahdu niin paljon väkeä. Aukiolla jumalanpalvelusta jatketaan, ja sen jälkeen Jeesuksen arkku saatetaan takaisin omaan kirkkoon. Joskus saattue saattaa pysähtyä ja arkku nostetaan korkealle, koska arkun alitse kulkemisen toivotaan tuovan lisää terveyttä ja poistavan sairauksia.


Mirtosin kylässä kuvatulla videolla näkyy, miten arkun alitse kuljetaan useissa kohdin reittiä.

 

Kirkonmenojen jälkeen ihmiset siirtyivät kafenioihin syömään grillattua mustekalaa, jota näissä nimenomaisissa kahviloissa tarjotaan vain pitkänäperjantaina.

..
Grillattu mustekala on tämän illan ruokaa myös kotona.

Lauantai-iltana kokoonnutaan taas kirkolle, koska Jeesus nousee kuolleista kolmantena päivänä eli heti sunnuntain puolelle siirryttäessä. Kirkossa on toki ollut jumalanpalvelus pitkin iltaa, mutta suurin osa väestä tulee kirkolle vasta lähempänä keskiyötä.

Vähän ennen puolta yötä kirkon valot sammuvat ja sen jälkeen
alttarille sytytetään Jerusalemista tuotu uusi pyhä tuli

..
Jeesus eli Jeesuksen kuva tuodaan ulos ja kierrätetään kirkon ympäri pappien seuratessa. Papit ovat sytyttäneet kynttilänsä pyhästä tulesta ja tuli jaetaan kirkkokansalle kotiin vietäväksi eli sytytetään kynttilästä kynttilään.

Papit jatkavat jumalanpalvelusta ulkona aukiolla ja iloitsevat ”Hristos anesti” – ”Kristus on ylösnoussut”. Samalla kirkonkellot alkavat soida ja torvisoittokunta soittaa, ja ammutaan ilotulitusraketteja ja paukkuja. Aseillakin saatetaan ampua, joka lienee kylläkin laitonta. Ihmiset toivottavat toisilleen ”Hristos anesti”, johon vastataan ”Alithos anesti” – ”Totisesti on ylösnoussut”.
Joissain paikoissa ainakin täällä Kreetalla pääsiäisperinteeseen kuuluu myös Juudaksen polttaminen roviolla. Joskus kokko on ollut niin valtava, että pelättiin lähikirkonkin palavan samantien.







Kirkosta saatu pyhä tuli yritetään viedä sen
sammumatta
kotiin asti, koska sillä ovenkamanaan tehty risti siunaa

kodin seuraavaksi vuodeksi.

..

.
……………………………………………………………………………………………………………….

Kirkonmenojen päätyttyä moni suuntaa ravintolaan tai kotiin syömään,
koska paastoaika päättyy


Perinteinen paastonajan päättävä ruoka on majiritsa eli keitto, johon kuuluu lampaan sisäelimiä kuten maksaa, munuaista, keuhkoa ja suolta, ja jossa on myös riisiä ja paljon tilliä ja pohjana muna-sitruunaliemi.
Punaiseksi värjätyt munat kuuluvat myös asiaan. Niitä kopautetaan toisiaan vasten ja sille, jonka muna säilyy ehjänä, on tiedossä onnea seuraavalle vuodelle.



Pääsiäissunnuntain pääjuttu on lampaan grillaus. Rethimnonin kaupunki hiljenee lähes kokonaan iltapäivällä, koska pääsiäistä vietetään yhdessä perheen, suvun ja ystävien kanssa kotona, kesäpaikassa tai kotikylässä.

Olen parina vuonna ollut sunnuntaina tuttavaperheen kesäpaikassa lähellä Rethimnonia Loutran kylässä. Mukana on ollut koko suku, ainakin 4 sukupolvea, sekä ystäviä ja tuttavia. Alkupaloina tarjottiin mm. tuoretta artisokkaa ja härkäpapuja, alkuruokana tietenkin lammasta eri muodoissa (mm. kokoretsia eli lampaan sisälmysrullaa), ja pääruokana edellleenkin lammasta eri muodoissa sekä ruokajuomana itsetehtyä rakia ja viiniä.

Koko päivä meni syödessä, juodessa ja tanssiessa

Myös aseella ammuskelu ja paukkujen räjäyttely (tynnyrissä, jotta pamaus olisi mahdollisimman kova) näytti kuuluvan päivän huvitteluun ainakin lasten ja miesten mielestä.

Ensimmäisenä vuonna suvun aikuiset miehet yrittivät räjäyttää paukuilla monen kilon kurpitsaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Pari vuotta myöhemmin se onnistui loistavasti: ruokapöytämme oli muutaman metrin päässä räjäytyspaikasta ja olimme kaikki oranssin kurpitsamössön peitossa. Muutenkin ilotulitukset ja paukut jo viikko pari ennen pääsiäistä ovat yleisiä.


Uskonnollisuus ja hauskanpito ovat sulassa sovussa. Tärkeintä on iloita Jeesuksen ylösnousemuksesta, olla yhdessä, syödä hyvin pitkän paaston jälkeen ja nauttia elämästä

Pääsiäissunnuntain vietto venähtääkin monesti pitkälle yöhön, varsinkin jos ilmat ovat lämpimät ja aurinkoiset.
Kaiken kaikkiaan Kreikan pääsiäinen on kuin meillä joulu, uusivuosi, pääsiäinen, vappu ja juhannus – kaikki samassa paketissa, mutta ilman räyhäämistä ja humalaisten toilailua.
Vaikka kreikkalainen pääsiäistoivottelu tuntuu suomalaisen suuhun ja korvaan vähän sopimattomalta,
niin näin se vaan on: Kalo Paska!

5 Responses

  1. Anneli Härkänen sanoo:

    Hei!

    Kaikki palvelukset eivät ole ortodoksisessa kirkossa liturgioita, ainoastaan ne joissa toimitetaan ehtoollisen sakramentti. Liturgiaa ei toimiteta suurena perjantaina. Ortodoksisessa kirkossa ei ole termiä "messu", vaan tämän tilalla on juuri tuo liturgia. Kiitos kivasta jutusta!

  2. Aino S sanoo:

    Kiitos mielenkiintoisesta artikkelista ja vaikuttavista valokuvista..
    Tuli niin voimakas halu olla joskus mukana viettämässä pääsiäistä Kreetalla..

  3. Harza sanoo:

    Hei. Tää oli kiva lukea. Ollaan menossa Paleochoraan 1. 5. Eli ollaan vähän myöhässä, mutta toivottavasti keritään mukaan loppujuhliin.

  4. Eevaee sanoo:

    Tänä vuonna vietämme pääsiäistä Kreetalla

  5. Eeva sanoo:

    Tänä vuonna vietämme pääsiäistä täällä Kreetalla ystävien luona Kato Asitesissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *