Paavalin jalanjäljissä Kreetan saarella

“…Tuuli esti meitä jatkamasta aikomaamme suuntaan, ja niin purjehdimme Salmonen niemen ohi Kreetan suojaan. Etenimme vaivalloisesti saaren rannikkoa seuraten ja saavuimme sitten paikkaan, jonka nimi on Hyvätsatamat. …”.
Ap.t.27:7-8

Kali Limenesin Paavalia kuljettaneen aluksen todennäköinen rantautumispaikka. Kapeus lienee syynä siihen ettei talvisissa kovissa myrskyissä laiva olisi kestänyt iskeytyessään kovassa aallokossa kallioon.
…

Pieni kappeli rantautumispaikan lähellä.
…
…
Kreetaa ympäröivillä merialueilla ilmenevä jokasyksyinen myrskyjakso (meltemi) oli myös apostoli Paavalin vangitsemismatkalla varsinainen syy siihen, että Paavali vietti Kreetalla useampiakin kuukausia. Toisaalta tutkimuksissa on viitteitä siitä, että Paavali on käynyt Kreetalla kaksi, ehkä kolmekin kertaa. Vangitsemismatka oli kuitenkin hänen viimeisin käyntinsä siellä.
Kali Limenes Kreetan etelärannikon keskivaiheilla oli paikka, jonne Paavalia kuljettanut aleksandrialainen alus ankkuroitui suojaan kovilta tuulilta. Kali Limenes toimi Gortysin satamana. Alunperin he pyrkivät silloin parhaana tunnettuun etelärannikon talvehtimissatamaan, Foiniksiin. Myöhempi yritys siirtyä talvehtimaan Foiniksiin johti sitten huonosti ohjautuvan laivan irtoamiseen rannikosta ja ajautumiseen Maltalle.
Paavali oli kristinuskon ensimmäisiä levittäjiä, jonka matkat itäisen Välimeren ympäristössä ovat paljolti tunnettuja. Evankeliointi tapahtui tuohon aikaan lähinnä kaupungeissa, joissa maaperä oli otollisempaa.  Maaseudun väestö oli melko ennakkoluuloista ja tuosta ominaisuudesta juontaa juurensa sana “pakana” joka alunperin tarkoitti kyläläistä tai maalaista, latinaksi “paganus”. Perimätieto kertookin Paavalin toimineen erityisesti Gortysissä, joka oli tuolloin Kreetan pääkaupunki.
Gortys kääntyi kristityksi kaupungiksi ja Paavali julisti sanomaa Kristuksesta myös lähiympäristössä.

Ensimmäisen vuosisadan loppuun mennessä on kristinuskon oletettu saavuttaneen jo koko itäisen Välimeren alueen Italian niemimaasta itään. Lars Aejmelaeus kirjoittaa kirjassaan Kristinuskon synty seuraavasti: “Vain Apostolien teot ja Paavalin kirjeet kertovat 40- ja 50-lukujen lähetystyöstä, ellei oteta huomioon synoptisia evankeliumeja, joiden pohjalta voidaan tehdä varovaisia päätelmiä Palestiinan alueen lähetystyöstä samana aikana. Nämä niukat lähteet antavat kuvan vain pienestä osasta siitä toiminnasta, jota lähetysrintamalla tähän aikaan tapahtui”.

Kreetalla virinnyt kristinusko alkoi Paavalin matkan jälkeen elää omaa elämäänsä ja Paavali nimitti Kreetalle monissa toimissa pätevyytensä osoittaneen luottoihmisensä Tituksen.

“Jätin sinut Kreetaan sitä varten, että järjestäisit siellä kaiken, mikä vielä oli järjestämättä, ja asettaisit jokaiseen kaupunkiin vanhimmat niiden ohjeiden mukaan, jotka annoin sinulle. Seurakunnan vanhimman tulee olla nuhteeton ja yhden vaimon mies, ja hänen lastensa tulee olla uskovia, ei hillittömän eikä kurittoman maineessa. Seurakunnan kaitsijan täytyy näet olla nuhteeton, koska hän hoitaa Jumalan hänelle uskomaa tehtävää. Hän ei saa olla ylimielinen eikä äkkipikainen, ei juomiseen taipuvainen, väkivaltainen eikä oman edun tavoittelija, vaan hänen on oltava vieraanvarainen, hyväntahtoinen, harkitseva, oikeamielinen, hurskas ja itsensä hillitsevä.”
(Tit.1:5-8)
…
   Kreetalainen tarina kertoo Paavalin käyneen myös paljon lännenpänä Kreetan etelärantaa pitkin Agia Roumelin kylässä. Tuon kylän lähellä, hiekkarannalla tavernan naapurina on vielä olemassa 1000 –luvulla rakennettu pieni bysanttilainen kirkko nimeltään Agios Pavlos, Paavalin oletetun lähetysmatkan muistoksi.
…
Agios Pavlosin pieni kappeli lähellä Agia Roumelin kylää, vaelluspolun varrella. Perimätiedon mukaan tämä oli läntisin Paavalin matka Kreetalla.

…Kreetalla esiintyy muutoinkin paljon “Pavlos” –nimen sisältäviä paikannimiä. Lieneekö sattumaa että juuri tuon Paavalin oletetun rannikkomatkan varrella oli Foiniksin kaupunki, johon matkalaiset laivoineen myöhemmin pyrkivät talveksi siinä kuitenkaan onnistumatta.
Paavalin saarella suorittamasta evankelioimistyöstä Apostolien teot ei kerro. Kali Limenesiin rantautumisesta oli kuitenkin kulunut niin paljon aikaa, että paastopäiväkin oli ohitse. Paastopäivä sijoittuu nykyisessä kalenterissamme likimain syys-lokakuun vaihteeseen jolloin ensimmäiset sateet ja myrskyt alkavat nykyisinkin riepotella saaren korkeita vuoria. Paavalin Kreetalta lähdön jälkeen, koillismyrskyn kouriin jouduttuaan ja Meliten saarelle (Malta) monien vaiheiden jälkeen (mm. laivan irtoaminen Kreetan rannikolta vei sen Gavdosin saaren suojaan, josta matka jatkui länteen kohti Maltaa) haaksirikkouduttuaan matkalaiset pääsivät aikanaan Roomaan. Muutaman vuoden kuluessa Paavalin jäljet sitten katoavat.

Gortysin sekä Kali Limenesin sijainnista kertova kartta antaa kuvan Kreetalla Gortysin ja Kali Limenesin välisestä etäisyydestä. Vähintään useita satoja metrejä korkeat vuoret tarjosivat matkalaisille lisävastuksen heidän siirtyessään perimätiedon mukaan Hyvistäsatamista pohjoiseen Gortysin kaupunkiin. Jalkaisin suoritettavaa matkaa oli lähes 20 kilometriä.

..
…
Apostoli -nimisen kylän keskustassa on pala muuria, jonka yhdestä syvennyksestä löytyy rikkoutunut saviruukku. Tuosta kylästä vietiin keisari Deciuksen vainoissa noin 200 vuotta Paavalin käynnin jälkeen kymmenen kristittyä Gortysiin mestattavaksi, koska nämä eivät suostuneet uhraamaan keisarille. Gortysin raunioiden kylkeen syntyneen Ajii Dekan kylän nimi tarkoittaa “Kymmenen Pyhää”.
...
Tituksen basilika Gortysissä. Ensimmäiset rakennuskivet oletetaan olevan 600 jKr.

…Gortysin raunioalueen parkkipaikan reunalla on Tituksen vain osittain säilynyt kirkko. Se lienee rakennettu 1000 -luvulla.
Pylväikköjen ja seinien jäänteet kertovat pyhätön olleen kookas ja koristeellinen.
…

Puheteatteri eli odeon Gortysissä.
…
Paavalin Kreetalla oleskelun jälkeen koko Kreetaa vavisutti voimakas maanjäristys joka tuhosi ehkä myös Gortysiä. Tuolloin saaren itäpää nousi muutaman metrin ja länsipää vastaavasti laskeutui. Gortysissä oli lähes kaikki se mitä nykyisinkin suurkaupunkeihin liitämme. Kaupungissa oli hallintokeskus, teatteri, puheteatteri, sirkus, kylpylä ja hautausmaa sekä kreikkalaisten jumalten Isiksen ja Apollonin temppelit.
Kerrotaan, että kaupunki kääntyi Paavalin toimesta nopeasti kristityksi.
…
Penkkejä Odeonin raunioilta.
…
Kali Limenesiä nykypäivänä Messaran tasangolta lähestyttäessä, öljysäiliöt leimaavat näkymää (säiliöistä tankataan Välimerellä seilaavia rahtialuksia). Ylinnä sivulla olevan kuvan lahdeke on tässä kuvassa sinikattoisen kirkon oikealla puolella.
…

Lähteet:
Wille Riekkinen, Kari Kuula:
Paavalin jalanjäljissä.

Egon Friedell:
Uuden ajan kulttuurihistoria.

Lars Aejmelaeus:
Kristinuskon synty

Merja Tuominen-Gialitaki,
Kreeta, vieraanvaraisten jumalten saari

Teksti: Maritta ja Juhani Viitanen
Kuvat: Juhani Viitanen