Perustiedot

Knossos
Kreetan tunnetuin nähtävyys


Päivitetty 10.9.2016

Knossos on Kreetan tunnetuin nähtävyys. Tunnettuus ei tarkoita että se olisi paras. Knossos on tunnettu ennen kaikkea siitä, että ”minolainen” kulttuuri löytyi täältä ensimmäisenä. Aiemmat perimätiedot kertoivat tällaisen kulttuurin olleen saarella, mutta todisteet löytyivät vasta 1900 -luvulla, kun Sir Arthur Evans aloitti kaivaukset sen jälkeen kun oli ostanut kukkulan itselleen. Knossos asutettiin ensimmäisen kerran neoliittisellä kaudella. Se tuhoutui ja hylättiin 1375 eaa. Tuolloin päättyi minolaiseksi kutsuttu ajanjakso. (Katso myös  historiakaavio).

Kävijät suosittelevat
Luontokohde
3.2/10
Historiakohde
5.4/10
Pienten lasten kanssa
3.8/10
Kouluikäisille
6.0/10
Kaikenikäisille
5.7/10
Aktiivisille
3.6/10
Liikuntarajoitteisille
3.2/10
Kohteen kokonaisarvosana
6.3/10
Anna myös oma arviosi. Siirrä kursori haluamasi arvosanan päälle ja klikkaa. Arviosi on tallennettu.




Knossoksen kaivaukset tehtiin 1900-luvun tapaan: suurpiirteisesti ja tunteella. Siksi Knossoksen ”jälleenrakennetut” osat ovat joutuneet ankaran kritiikin kohteiksi. Ne katsotaan nykyisin enemmänkin lavasteiksi kuin alkuperäisen Knossoksen rakenteista kertovaksi kaivausalueeksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että alueelta löydettiin runsaasti merkittäviä esineitä ja taideteoksia. Niiden tulkinnat ovat eläneet ja elävät edelleen. Mitä enemmän saaren runsaista minolaisista kaivauksista saadaan esille ja tutkittua, sitä enemmän myös Knossos  ja ”minolainen todellisuus” alkavat tarkentua.
Kerroksia kerrosten päällä

Kreetalla palatsien jäänteet ovat aina eri aikakausien kerroksia. Niiden alimmat kerrokset kertovat minolaisesta ajasta. Jokainen aikakausi on rakentanut paikalla olevan osittain tai kokonaan uudelleen. Usein vain vähän ensimmäisten rakentajien kädenjäljistä on jäänyt muistoksi tuleville sukupolville. Jos rakenteissa olevan kiven pystyi kantamaan yksin tai kahden ihmisen voimin, se luultavasti käytettiin myös uudempien rakennusten osina. Kerroksittaisuuden tulkinnan vaativuus ja tutkimusmenetelmien kehityksen tuoma järjestelmällisyys johtaa myös siihen, että mitä myöhemmin kaivaus on avattu ja sitä on aloitettu tutkimaan, sitä parempia tuloksia siitä on saatu.Yksityiskohtana voisi mainita Knossoksesta löytyneistä Lineaari B -tauluissa olleista runsaista merkinnöistä lampaiden määrästä. Lähinnä uroksista koostuva eläinkanta oli noin 160.000. Niitä siis pidettiin todennäköisesti villan vuoksi. (Rackham, Moody:The making of Cretan Landscape).



On selvää että oletettujen puupalkkien betoniset jäljitelmät ja maalatut betonipilarit, jotka todellisuudessa olivat puuta, eivät anna oikeaa kuvaa siitä miltä Knossos todella näytti. Puut olivat todennäköisesti nykyistä suurempia Knossoksen kukoistuksen aikana. Arthur Evans kuitenkin oletti, että puuston käyttö mm. laivanrakennukseen, talonrakennukseen ja lämmitykseen oli niin voimakasta, että myöhemmin puumateriaali jouduttiin korvaamaan muilla materiaaleilla. Lämmitykseen käytettiin todennäköisimmin oliivipuuta. (Knossoksen kuninkaantien pohjalta löytyneiden hiilijäänteiden tutkimus on antanut tietoa käytetyistä puulajeista).


Minolaisajan puumateriaali, jonka koko ja muoto on voitu Knossoksesta selvittää, oli peräisin suuremmista rungoista kuin mitä nykypäivänä Kreetalla kasvaa. Pisimmillään puupalkit olivat 7,5 metriä ja paksuimmillaan 40 cm. Oletuksena on, että puu oli syppressiä. On myös päätelty että puu olisi ollut myös kuusipuuta – laji jota ei koskaan ole Kreetalla kasvanut. Puu olisi siis ollut tuontipuuta. Oletetaan että Egypti olisi ollut puun viejä, mutta varmuutta tuontipuiden lähteestä ei ole. Nykyisin kookkaita syppressejä kasvaa Sfakian alueella.


.
Knossoksen palatsiin pääsee tutustumaan lähes kaikkialta Kreetalta, koska se on paikallisten matkanjärjestäjien suosikkikohde. Suosiosta johtuen palvelut ovat hyvätasoisia ja kokonaisuus tehty helposti tutustuttavaksi.
..

Katso myös juttu ”Kuningas Minoksen sormus” Kreeta -lehdestä 3/2009 (PDF-tiedosto).

Lähde: Rackham, Moody: The making of Cretan Landscape.

Lisätietoja:

www.ancient-greece.org/archaeology/knossos.html
www.dilos.com/location/13370
www.interkriti.org/visits/knosos.htm
en.wikipedia.org/wiki/Knossos

Linja-autoaikataulut

4 Responses

  1. Arzi sanoo:

    Pitihän täälläkin käydä ihan OK paikka paljon vanhoja raunioita ja ihan hieno paikka. Ja hinta ei ole paha.

  2. esjonne sanoo:

    es on hyvää

  3. JunttiPulla123 sanoo:

    ihan kiva 🙂

  4. Eino Pirkanniemi sanoo:

    Tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta ei ole, että Evansia ei juurikaan moitita Knosoksen palatsin renovatiosta kun taas Schiemannia aina muistetaan syyttää Troijan palatsin kaivauksen kovakouraisuudesta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *