Käärmeet
Kreetan käärmelajeja:
Λιμνόφιδο (Limnofido), Σπιτόδιφο (Spitodifo), Δενδρογαλιά (Dendrogalia) και Αγιόφιδο (Agiofido).
Kreetalla ja myös Elafonisissa esiintyy Telescopus fallax -käärme, jonka myrkky on sen ruuan sulattamiseen tarkoitettu. Se on ainut Kreetalla esiintyvä myrkkykäärme mutta myrkyn ”laimeus” ja myrkkyhampaiden sijainti suun takaosassa merkitsee, että puolustaessaan sen hampaat eivät osu kohteeseen, ellei nyt onnistu sormea tai varvasta saamaan käärmeen suuhun. Tämän vuoksi käärmettä pidetään vaarattomana. Elafonisissa kuin myös muualla Kreetalla esiintyy myös Coluber gemonensis -käärme.
Täysin vaaraton Zamenis situla (aiemmin Elaphe situla). Katso suurempi kuva.
Kuvattu Mirtosissa.
Ruskopiiskakäärme (Hierophis gemonensis), jolla suussaan hätäänsä piipittävä hiiri tai myyrä. Ruokavaliona isot hyönteiset, liskot ja pienet nisäkkäät. Käärme on myrkytön ja ihmiselle vaaraton. Saattaa kiipeillä puissa tai pensaissa.
Kuvattu Kourna-järvelle vievän tien sivussa. Ylitti havaittaessa asvalttitietä melko vauhdikkaasti pitäen päätään ja saalistaan useita senttejä asvalttia korkeammalla.
…
Liskot
Aamukastetta lipomassa kuumalla Elafonisin hiekalla.
Sammakot
Sammakko Mylonasin vesiputouksella, kaakkoisella Kreetalla.
Merijänis
on laji, jolle ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä. Se kuuluu merijänisten (Aplysiidae) heimoon ja sitä kutsutaan englanniksi nimellä ”spotted sea hare” tai ”leopard sea hare”. Se on suuri, täplikäs merikotilo, joka kykenee erittämään violettia mustetta häirittynä ja on myrkyllinen saalistajille.
- Tieteellinen nimi: Aplysia dactylomela (Suomen Lajitietokeskus)
- Heimo: Merijänikset (Aplysiidae)
- Esiintyminen: Lämminvetiset meret (esim. Atlanti, Välimeri)
- Käyttäytyminen: Kasvinsyöjä, puolustautuu myrkyllisellä violetilla musteella.
