Rozas, vaaleanpunainen rotko Kreetan keskivaiheilla, Lasithin tasangon lähellä, yhdistää kaksi kylää, Goniesin ja Keran. Alueen monipolvinen, useita pienempiä rotkoja sisältävä maisema ei aivan heti paljasta Rozas -rotkon sijaintia.

Rotko kokonaisuudessaan vaatii puolentoista tunnin verran aikaa ja jakautuu oikeastaan kahteen eriluonteiseen osaan. Rotkoon kannattaa mennä Goniesin suunnasta, koska toisin päin jyrkkyyden vuoksi matkasta tulee hankala. Alkuosan helpommassa osassa lähtöpaikalta seurataan kohtuullisen hyvin punaisilla nuolilla merkittyä polkua, jota kuitenkin muutamissa kohdissa joutuu hiukan etsimään, haalistuneiden ja osin kadonneiden merkintöjen vuoksi.

Polku vie kivikkoisen, vehreän, runsaspuustoisen ja paljon geologisia muotoja sisältävän osuuden läpi. Sitten rotko nousee jyrkemmän, osin sortuneita ja lahonneita polkukaiteita sisältävän osuuden alkuun. Rotkopolulta ei rotkon kapeuden vuoksi voi eksyä. Tämä ensimmäinen osuus on helpohko ja sisältää vain muutaman kohdan, joissa kuljetaan jyrkähkön rinteen tuntumassa. Jalkavoimia kuitenkin tarvitaan. Tästä kohtaa on helppo vielä palata takaisin lähtöpaikalle. Yhdessä kohdassa tarvitaan kallioisen ”portaikon” ylitys, jossa tarvitaan myös käsivoimia (kuva alempana). Reitti on kuljettu 2016.

  Puukaiteiden jäänteiden kohdalta polku lähtee ylös, vuoren huipulla näkyvää näköalatasannetta tavoitellen. Polku on selkeä ura ja vain parissa paikassa ylempänä joutuu hiukan etsimään suuntaa.

Tämä jälkimmäinen osa rotkopolusta vaatii kuntoa, jalkavoimia ja korkean paikan sietokykyä. Monissa kohdissa ulokkeiset kalliopinnat antavat hyvän tartuntapinnan, kun haluaa varmistaa liikkumisen turvallisuuden. Reilun puolisen tuntia kestävä nousu on alussa helppo mutta vaikeutuu vähitellen. Lahonneet kaiteet ovat lähinnä henkinen tuki, eikä niihin voi tukeutua. Sorapinta on paikoin liukas ja tässä kuten alempanakin ovat vaelluskengät hyvin tarpeelliset.

Tällä polun osuudella on syytä olla varovainen ja varmistaa, että turhia riskejä ei oteta. Joissakin kohdin rinne viettää jyrkästi alas, eikä turvakaiteita ole. Ylempänä joutuu kalliosta kiinni pitäen kulkemaan lähes pystysuoralla seinämällä puolimetristä polkua, joka on hatarin teräsvaijerein varustettu. Ylempänä jalka- ja käsivoimia tarvitaan jyrkimmissä kohdissa. Mikä tahansa rankkasade tai maanjäristys voi entisestään heikentää polun kuntoa.

Tämä toinen osuus on sen verran vaativa, että sen kulku toiseen suuntaan, alaspäin, tuntuu melko mahdottomalta jo pelkästään jyrkkyyden vuoksi. Siksi myös paluu lähtöpaikalle tapahtuu helpoiten ympäristön tieverkon kautta.

  Rotkon vaikeampi osuus on sen verran hankala jo ylös noustessa ettei paluu rotkon kautta takaisin ole aivan ensimmäisenä mielessä. Syynä lähinnä se, että kun ylös kiivetessä monissa kohdin joutuu tukeutumaan käsin kalliopintaan, alas mennessä se tulee huomattavasti vaikeammaksi. Samoin liukkaat ja viettävät, kaiteettomat polkuosuudet ovat alaspäin mennessä jo vaarallisia.

   Paluureittinä käytimme viereisen Keran kylän ja Kardiotissan luostarin kautta kulkevaa reittiä. Paluumatkan pituus on reilut viisi kilometriä. Luostari on myös tutustumisen arvoinen. Reitti kulkee pieniä paikallisteitä sen jälkeen kun Lasithille vievää päätietä on ensin kuljettu luostarille saakka. Luostarin pihapiiristä, sen oikealta sivulta lähtee ajokelpoinen väylä alas serpentiininä. Sitä seuraamalla ja ennen alhaalla olevaa pikkukylää oikealle kääntymällä pääsee edelleen alas kohti laakson oikeaa sivua ja siellä olevaa kirkkoa. Edelleen alas jatkaen tie kääntyy vähitellen vasemmalle ja sen kautta pääsee lähelle kivimurskaamoa ja siitä edelleen rotkon lähtöpaikalle.

Pohjoisrannikolta, Malian länsipuolella olevan Stalidan kylän kohdalta rotkolle on helppo löytää.

Aja kansallistieltä liikenneympyrästä kohti Mochosta. Kun olet ajanut kylän läpi ja saapunut seuraavaan, Goniesiin kylään, aja suoraan sen läpi ja kylän keskustan jälkeen käänny vasemmalle ruskean pienen kilven kohdalla, jossa lukee ”Rozas gorge”. Kun seuraavaksi saavut neljän tien risteykseen, käänny vasemmalle kohti kivimurskaamoa.

Aja kivimurskaamon ohi muutaman sata metriä, kunnes vastaan tulee Rozas -kyltit. Rotkoon pääsee alla olevan kuvan kohdalta.

  …

  …

– Rotko on keskivaikea, eikä sovellu korkean paikan kammosta kärsiville tai liikuntarajoitteisille.

– Vaelluskengät suositeltavat, samoin ohuet käsineet.

– Kaikki juomavesi otettava mukaan.

– Rotkon jälkeen vartin kävelymatkan päässä tavernoja.

– Kännykkä ei aika ajoin kuulu.

– Koko lenkin pituus paluumatka huomioiden 10,1 km.

– Loppuosan jyrkkä nousu noin 100 pystymetriä.