Syksyn kukkia

Tusina Kreetan syyskukkaa

Päivitetty 14.10.2012

Anna Meurling

Monille syksyllä kukkiville Kreetan kasveille on yhteistä, että ne sinnittelevät kuuman ja kuivan kesän yli edellisenä talvena keräämänsä ja taltioimansa veden varassa. Toiset syyskukkijoista puolestaan heräävät kesäuniltaan ensimmäisten syyssateiden myötä. Ja sitten on paljon niitä siemeniä, jotka tarvitsevat syksyn vähäisemmän valon sateiden lisäksi lähteäkseen kasvuun.
Syksyllä kukkii huomattavasti vähemmän kasveja kuin kevään kukkaloiston aikaan, monet syyskukat ovat myös hiukan pienempiä ja vaatimattomampia kuin kevään voimakkaimman kasvukauden kukat. Niin paljon syyskukintaa täällä kuitenkin on, että lokakuun lämpimiä aurinkoisia päiviä kutsutaan Kreetan toiseksi kevääksi tai Kreetan pieneksi kevääksi. Tuolloin myös sateiden virkistämä maa alkaa viheriöidä kuin kevätnurmi.



Syysmyrkkylilja
Colchium macrophyllum

Kreetalla kasvaa viisi erilaista myrkkyliljaa, jotka kaikki kukkivat syksyisin  ja kasvattavat lehdet kevättalvella. Syysmyrkkyliljan hämmästyttävän  kauniit kukat ovat suuret, pinnaltaan kuin marmoroitua purppuraväriä ja  ne muistuttavat muodoltaan krookuksen kukkaa. Kukkaryppäitä loistaa  oliivilehdoissa ja niityillä, vanhojen kiviaitojen varjossa polkujen  pientareilla, keväisin samoilla paikoilla pursuaa suuria lehtiruusukkeita.  Kaikki myrkkyliljat ovat nimensä mukaisesti hyvin myrkyllisiä, jo  kasvin käsittely voi aiheuttaa iho-oireita. Kreikkalainen mytologia  kertoo Argonauttien tuoneen kasvin nykyisen Kreikan alueelle  Colchiksesta kultaisen taljan hakumatkallaan. Kotimaassaan kasvia  käytettiin ei-toivottujen ihmisten ja vaarallisten eläinten eliminoimiseen.  Myrkkyliljojen lääkinnälliset ominaisuudet on tunnettu jo kauan.  Pari tuhatta vuotta sitten antiikin ajan lääkärit Dioscuridesit tutkivat  ja käyttivät kasvia niveltulehdusten ja kihdin hoitoon.




Leveä pikarinarsissi
Sternbergia lutea

Kirkkaankeltaisen pikarinarsissin kukka muistuttaa erehdyttävästi krookusta,  mutta se kuuluu narsissikasveihin. Syys-marraskuussa pikarinarsissin  kukkivia ryppäitä näkee kivisillä rinteillä, laidunalueilla ja varjoisissa  oliivilehdoissa erityisesti läntisellä Kreetalla. Sen lehdet ilmestyvät samaan  aikaan kukkien kanssa. Tätä iloisenväristä syyskukkaa näkee myös  kreetalaisissa kylissä talojen seinustoilla vanhoissa peltipurkeissa viljeltynä.  Kansanlääkinnässä todetaan kasvin sipulilla olevan voimakkaasti  vatsantoimintaa vauhdittavia ominaisuuksia.



 

Tahmahirvenjuuri
Dittrichia viscosa

Kreetan teidenvarsien syysmaisemaa hallitsee reilun puolen metrin  korkuinen pyramidimaisesti kasvava keltakukkainen tahmahirvenjuuri.  Sen kasvupaikkoja ovat teiden penkat, ojien pohjat ja hylätyt joutomaat.  Kasvi haisee pahalta, lähinnä eltaantuneelta, ja sitä on käytetty apuna hyönteisten, varsinkin kärpästen häätämisessä. Kasvia on myös käytetty värjäykseen, se antaa langoille kauniin vihreän sävyn. Lääkinnällisesti tahmahirvenjuurta on käytetty rakkovaivoissa.



 

 

 

Jättimerisipuli
Urginea maritima

Jättimerisipuli koristaa kivisiä, aukeita ja karuja rinnemaita. Sen kukalla ja lehdillä on omat vuotuiset kiertokulkunsa, koskaan ne eivät ole näkyvissä samaan aikaan: Kukintakausi on syksyllä, silloin kuivan kesän yli edellisen talven varastoidulla vedellä selvinnyt sipuli työntää jopa puolentoista metrisen kukkavarren, jonka yläosaan puhkeaa kymmenittäin kauniita pieniä valkeita kukkia. Tällainen kukkavarsi voi tunkeutua vaikkapa asfaltin läpi. Kukan kuihduttua ja tuotettua varrellisen vihreän ruskeita marjoja syyssateet herättävät lehdet kasvuun, ja vuoden vaihteeseen mennessä kasvi on saanut aikaan muhkean lehtiruusukkeen. Näitä sipuleita lehtiruusukkeineen kerätään ripustettavaksi ulko-oven tai portin pieleen hyvää onnea tuottamaan. Myrkyllisyydestään huolimatta jättimerisipulilla on lääkinnällistä käyttöä, sitä on kansanlääkinnässä käytetty sydänsairauksien hoitoon.






 

 

 

 

 

Syysalruuna
Mandragora autumnalis

Tämän kasvin suuret ryppylehtiset ruusukkeet kasvavat maata myöden  keskellä hiekkateitä ja pientareita. Lehtiruodit ovat kauniin violetit. Kellomaiset haalean tai lilansiniset kukat kasvavat ryppäänä lehtiruusukkeessa, jo talven tultua ilmestyvät tummankeltaiset suurehkot marjat. Kasvi on myrkyllinen mutta kuten niin usein oikein käytettynä sillä on tärkeitä lääkinnällisiä ominaisuuksia. Syysalruunaan liittyy paljon uskomuksia johtuen sen ihmishahmoisesta juurakosta ja sen käyttömahdollisuuksista: sitä on antiikin ajoista asti käytetty nukutusaineena. Kreikkalaisten nukutuslääkäreiden tunnus onkin syysalruuna. Kansanperinteessä kerrotaan syysalruunan huutavan tuskasta kun se vedetään maasta, ja se joka tämän huudon kuulee on kuoleman oma. Muinaisina aikoina syysalruunaa poimittiin koiria apuna käyttäen, silloin ei jäänyt koira henkiin. Vahvasti hallusinogeenisenä kasvi varmaankin on saanut käyttäjänsä kuulemaan kaikenlaisia huutoja. Läheltä näitä kaikkia kasvin ominaisuuksia mennään myös Harri Potter -kirjoissa, joissa syysalruunaa käsiteltäessä käytetään kuulosuojaimia!



Crocus laevigatus

Syksyn kauneimpiin kukkijoihin kuuluvat krookukset, joita Kreetalla kasvaa viisi syyskukkijalajiketta ja yksi kevättalvella kukkiva (C. sieberi). Syyskrookukset ilmestyvät kukin vuorollaan syyskuun alusta aina vuoden vaihteeseen asti. Krookukset kasvavat useimmiten karussa maaperässä, kivikoissa ja oliivilehdoissa. Aivan tienpenkalta niitä ei kannata lähteä etsimään, mutta vanhojen polkujen varsilla ne yllättäen ilahduttavat kulkijan silmää. Crocus laevigatus on Kreetalla kasvavista yleisin krookus. Sen voi löytää lähes merenpinnan tasolta aina yli kahdentuhannen metrin korkeuteen. Kukan ulkopinnalla on violetteja raitoja, ja emin luotit ovat voimakkaan tumman keltaiset, rihmamaiset kimput, joista tämän krookuksen helposti tunnistaa. Viljellyn sahramikrookuksen esiäiti on Kreetallakin kasvava Crocus cartwrightianus. Krookusten viljelystä on olemassa viitteitä jo 2300 vuotta e. Kr.



 

Hietamerinarsissi
Pancratium maritimum

Krínos tis thálassas, meren lilja, sanoo kreetalainen.  Joillekin kreetalaisille tämän hietamerinarsissin ilmaantuminen on varma syksyn merkki. Valkeat hyvän tuoksuiset tähtimäiset kukat puhkeavat hiekkaisille rannoille kaikkialla Kreetalla, eniten niitä näkee kuitenkin saaren läntisillä rannoilla. Kukintavaiheessa lehdet ovat jo kuihtuneet, mutta alkutalvesta ne ilmestyvät, kun kukat puolestaan ovat sirotelleet ympärilleen mustia hiilenpalasia muistuttavat siemenet. Merinarsissin siemenet ovat kevyitä ja niinpä ne kulkeutuvat syysaaltojen mukana uusille rannoille. Minolaisen ajan taiteilijat maalasivat merinarsisseja freskoihin Santorinilla ja sarkofageihin itäisellä Kreetalla.





Narcissus serotinus

Syysnarsissi on keväällä kukkivaa narsissia huomattavasti pienempi ja hennompi. Kukat ovat vitivalkoiset, keskiteriö kirkkaan keltainen, lehdet ilmaantuvat vasta kukinnan jälkeen. Yhteistä molemmille narsisseille on kasvupaikka – ne viihtyvät kosteilla alueilla, kivikoissa ja mantelipuumetsikössä. Yhteistä on myös molempien ihana tuoksu, joskin tämän syksyn kukkijan tuoksukin on hentoisempi. Keski-Kreetalla Spilin kylän yläpuolinen Gious tou kampos –tasanko on varma paikka löytää syysnarsisseja loka-marraskuussa.


 

 

 

Syyssinililja
Scilla autumnalis

Samoin kuin suomalaiseen kevääseen kuuluvat kohta lumien lähdön jälkeen ilmaantuvat skillat, kuuluvat Kreetan syksyyn pienet purppuraiset, sinisävyiset tai lilat syysskillat, viralliselta nimeltään syyssinililjat. Kukat kasvavat pyramidin muodossa suoran varren päässä. Syyssinililja kasvaa valtoimenaan teiden varsilla, rinteillä ja kivikkoisilla alueilla. Kukinnan jälkeen puhkeaa maata pitkin kasvava lehtiruusuke.



 

 

Cyclamen graecum

Syksyisen syklaamin purppuraiset kukat hohtavat kauniisti vasten syksyn tummia sävyjä ja karua maastoa. Kukkien muoto muistuttaa lepattavaa liekkiä ja lehdet ovat sydämenmuotoisia, alapinnaltaan punertavia. Syksyiset kaunottaret löytyvät kivikoista, rotkoista ja pensaikkoisilta rinteiltä varsinkin läntiseltä Kreetalta. Keväisin kukkii vitivalkoisin kukin tämän syyssyklaamin serkku, Kreetan oma syklaami (C. creticum).


 

 

Merifenkoli
Crithmum maritimum

Tämä syyskesän kukkija on yksi yleisimmistä eteläisen Euroopan rantojen kasveista. Sen löytää Kanarian saarilta, Atlantin rannoilta aina Mustalle merelle asti. Merifenkoli kasvattaa tiheitä ryppäitä kuivaan hiekkaan, on hämmästyttävää, kuinka nahkeat lehdet selviävät kuivuudessa. Kasvin kukat muistuttavat samaan sarjakukkaisten perheeseen kuuluvan koiranputken kukkia. Nahkeita lehtiä kerätään ennen kukinnan alkua, niitä syödään sellaisenaan salaatissa tai ne voidaan säilöä suolaan tai etikkaan. Kasvi on mineraali- ja suolapitoinen, se sisältää sekä vitamiineja että jodia. Menneinä aikoina merimiehet keräsivät lehtiä laivaevääkseen välttääkseen keripukin. Kreetalla tällä rakkaalla kasvilla on monta nimeä: kritamo, salberi ja amaranthos tis thalassas, viimeinen suomentuu  kauniiksi nimeksi meren yrtti.



Scolymus hispanicus

Syksyisin kukoistavat monet piikikkäät ohdakkeet. Niiden kasvupaikaksi kelpaa kaikenlainen jättömaa, kuivat tienpenkat ja kivikot. Tällä ohdakkeella on suomalainenkin nimi – Espanjan kultaohdake. Sen kukat hohtavat kullankeltaisina ja niitä suojaavat tankeat, niinikään piikikkäät suojuslehdet, jotka muistuttavat kasvin yhtä jämeräpiikkisiä valkosuonisia lehtiä. Kasvista irtoaa ikäviä piikkilehden kappaleita polullakulkijan sukanvarteen ja kengännauhoihin. Sen nuorista versoista ja juurakoiden ulkokuorista keitetään maukasta keittoa tai sitä lisätään muhevaan lammaspataan. Tämä ohdake alkaa kukkia jo kesäkuumalla, mutta se on
edelleen kukassa lokakuussakin.



 

 

Bonuskukka:
Origanum dictamnus

Rotkojen pystysuorilla seinämillä ja varjopaikoissa suurten kivien kupeessa kasvaa Kreetan oma parannusyrtti diktamus. Se on laajemmin levinnyt läntisellä Kreetalla, joskin sitä löytää myös Dikti-vuoristosta, vaikka kaiken kaikkiaan se on harvinainen kasvi luonnonvaraisena. Nimensä kasvi on saanut kahdesta kreikankielisestä sanasta: Dikti (juuri tuo vuori itäisellä Kreetalla) ja thamnos (pensas). Diktamusta viljellään paljon, kylillä lähes jokaisen talon varjoisalla seinustalla se kasvaa vanhassa juustopurkissa. Kuivattua diktamus-yrttiä voi Kreetalla ostaa monista supermarketeista ja maustekaupoista. Kasvin nukkaiset lehdet ovat pyöreät ja syksyllä puhkeavat kukat piilottelevat ruskan väreissä hehkuvien suojuslehtien väleissä. Diktamuksesta valmistettua teetä ja hauteita on maailman sivu käytetty Kreetalla yleislääkkeenä, lähes ihmelääkkeenä. Sen parantavien ominaisuuksien sanotaan liittyvän sen sisältämiin vahvasti antibioottisiin eteerisiin aineosiin. Hauteilla hoidetaan haavoja ja ruhjeita, sappirakon vaivoja. Yrtistä valmistettu tee auttaa päänsärkyyn, vatsakipuihin, maksavaivoissa, iho-ongelmissa ja sydänsuruissa. Lehtien liottaminen kylpyveteen tekee kylvystä virkistävän ja elvyttävän, jopa nuorentavan. Ja siemaus munkkien diktamuksella maustettua likööriä elvyttää myös sielua!

 

Jos haluat tietää enemmän kukkareissuistani Kreetalla, katso täältä!

Printtiversion saat tästä sivusta täältä (PDF).

Lähdemateriaali:
Antonis Alibertis: Healing – aromatic and edible PLANTS OF CRETE , julkaisija MYSTIS-kustantamo, Greece
John Fielding & Nicholas Turland: Flowers of Crete, 2008, julkaisija Royal Botanic Gardens, Kew, Richmond, UK
Vangelis Papiomitoglou (2006): WILD FLOWERS OF CRETE, julkaisija MEDITERRANEO EDITIONS
Kuva Colchicum macrophyllum sivustolta odla.nu ja Urginea maritima 2 sivustolta Wikipedia, Hazav.jpg

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *