Falasarna (Phalasarna) oli antiikin Kreikan itsenäinen kaupunkivaltio  Luoteis-Kreetalla. Sataman erinomainen luontainen muoto oli  itse asiassa syynä Falasarnan syntyyn. Vuonna 1966 aloitetut  kaivaukset, jotka jatkuivat tutkimuskaivauksina 1986 ja jatkuvat  yhä, ovat tuoneet näkyviin monumentaalisen rakennusten leimaaman kaupunkivaltion niemen korkeimman kalliopaaden molemmille puolille  ulottuvalla alueella. Näkyvät jäänteet alueella ovat peräisin noin 333 eKr. 

(Viereinen kuva on todennäköisten vesisäiliöiden jäänteistä).

Ensimmäinen laajempi asutus Falasarnassa lienee ollut noin 500 eKr, mutta jo minolaiselta ajalta on peräisin asutuksen merkkejä. Kukoistuksensa huipulla Falassarna oli noin 400 -luvulta aina vuoteen 67 eKr. Nykyisin näkyvissä on satoja metrejä muureja, kahden keinotekoisen kanavan jäänteet, teitä, kaivoja, varastoja, vartiotorneja, jne. Muotoon hakattuja kiviä on lähes kaikkialla maastossa.

…

Falasarnan muinaisalueen kokonaisuus. Suuremmasta kuvasta voit tarkastella paremmin yksityiskohtia.

Angcient Falasarnasta on tehty merkittävä digitaalinen rekonstruointi, joka toimii paikan päällä myös kännykkään saatavan appsin avulla (hakusana Phalasarna). Tuon digitaalisen rekonstruktion runsaasti kuvitettu (kreikankielinen) esittely löytyy tältä sivulta.

 

Tällä alueella on ollut todennäköisesti laivoihin liittyvää toimintaa. Oikealla näkyy satama-altaan reunarakenteita.

…

Satama

Sataman muinainen muoto on hahmotettavissa nyt vain karttapiirrosten ja maastosta löytyvien merkkien avulla. Jo 1800 -luvulla pääteltiin että kallioperä oli noussut nopeasti yli 7 metriä. Satama siis ulottui aikoinaan mereltä lähes puoliväliin niemeä ja oli hyvin muurein ja vartiotornein suojattu. Tämä on vahvistettu nykyisissä tutkimuksissa sekä vuoren kyljestä löytyneiden, merenpohjassa aikoinaan kasvaneiden levien radiohiiliajoituksella.

…

Sataman sisäänkäynti. Kallio on noussut ja meri laskenut, joten pitkästä satama-altaasta on vain joitakin reunarakenteita jäljellä. Yksi niistä on vasemman kalliopaaden yläreunassa kulkeva työstetty pinta. Satama-allas oli hyvin linnoitettu joka puolelta.

…

…

Akropoli

Alueen korkeimman huipun päältä on löytynyt mm. 

jumalatar Diktynnalle omistettu temppeli, linnoitustorneja, 

vesisäiliöitä ja kaivoja. Kallio on noin 90 metrin korkeudessa.

…

Akropoli sijaitsi sataman pohjoispuolisilla, korkeilla huipulla.

…

 

Vasemmalla alunperin kylpylätoiminnassa käytettyjä altaita. Oikealla alueelle tulevan tien varrella oleva ”valtaistuin”.

…

Vauras kaupunkivaltio

Viereisten Cydonian (Hania) ja Polyrinnian kaupunkivaltioisen kanssa käytiin tavanomaiseen ajan tapaan sotia. Myös piratismia harrastettiin, johon roomalaiset myöhemmin voimakkaasti puuttuivat.Vuonna 290 eKr. päättynyt sota Polyrinnian kanssa on dokmentoitu rauhansopimuksesta kertovaan savitauluun, joka on Kissamoksen museossa. Falasarnalla oli kaupunkivaltioiden tapaan oma raha ja lait.

Falasarna oli ”kadoksissa” pitkään, kunnes se vasta 19. vuosisadalla löydettiin.

Kaupunkivaltio kohtasi ehkä tsunamin ja maanjäristyksen seurauksena tuhonsa noin 365 jKr.

Lähikuva yhdestä alueen monipuolisista kivipinnoista.

 

Lisätiedot:

Alueelle on hyvä viitoitus (Ancient Falasarna). Aja oliivilehtojen läpi hiekkatietä kunnes vasemmalla avautuu kaivausalue.

Alue on laaja eikä itse kohteisiin ole erillistä viitoitusta. Kartta opastaululla antaa suunnat kohteisiin. Tarkempi tutustuminen vie 2-3 tuntia. 

Alueen etuosa on helppokulkuinen ja sopii kaikille. Meren rannan tuntumassa joutuu kulkemaan teräviä kalliopintoja pitkin.

 

Nykyisin alue on aidattu ja sinne pääsee tutustumaan arkipäivisin. Mm. näissä kuvissa näkyvää sataman sisääntuloväylää ei kaivausalueen sisältä käsin pääse aitauksen vuoksi näkemään.

Vierailuajat vaihtelevat matkailusesongin aikana.

 

Lähteet:

Wikipedia, alueen opastaulut.