Yleisimmät pensaat

Tusina tavallista Kreetan pensasta

Päivitetty 17.3.2012

Anna Meurling

Matkamme Kreetan kasvimaailmaan jatkuu. Tällä kerralla katselemme tavallisimpia pensaita ja varpuja rinteillä, rotkoissa ja teiden varsilla. Näitä kasveja matkailija näkee usein ajellessaan Kreetan maaseudulla kaupunkien ulkopuolella. Joskus on vaikeaa vetää tarkkaa rajaa puun ja pensaan ja toisaalta pensaan ja varvun välille. Jotkut kasvit löytyvät Kreetalta sekä pienempinä pensaina että suurehkoina puina, monet varvut puolestaan muodostavat suuria pensaistoja. Monet tässä esiteltävät kasvit ovat aromaattisia, ja erityisesti lämpimässä auringonpaisteessa niiden tuoksut ovat huumaavia. Joukosta löytyy mausteeksi ja juomaksi kuivattavia yrttejä. Osa niistä on myrkyllisiä, mutta pieninä annoksina niitä on vuosituhansien ajan käytetty kansanlääkintään.


Oleanteri
Nerium oleander

Näyttävä toukokuusta pitkälle kesään kukkiva oleanteripensas toivottaa
Kreetalle saapujan tervetulleeksi. Sitä kasvaa istutettuna päätien varres-
sa niin Hanian kuin Iraklionin lentokentältä ajettaessa. Sitä istutetaan
teiden varsille paitsi näyttävyyden, myös sen myrkyllisyyden vuoksi –
lampaat ja vuohet eivät houkutu niin helposti tienpientareille ja sitä tietä
ajoradalle, ne kun viisaina eläiminä eivät sitä syö. Oleanteri kasvaa myös
luonnonvaraisena usein rotkojen pohjilla, joenuomissa ja rinteiden painan-
teissa.  Sen kukat ovat useimmiten vaaleanpunaisia, viljellyt lajikkeet voi-
vat olla myös valkoisia ja joskus samppanjaruusun värisiä. Kasvin lehdet
ovat hyvin myrkyllisiä. Kerrotaan, että ennen vanhaan lehdillä tukittiin
rotankoloja, ja kun rotta joutui syömään tiensä ulos kolostaan, se meneh-
tyi lehtien myrkkyihin. Kasvista saatavaa maitomaista nestettä on kansan-
lääkinnässä käytetty ihosairauksien hoitoon.


Pensaspaloyrtti
Phlomis fruticosa

kasvaa tiheinä pensastoina rotkoissa ja kivisillä rinteillä, polkujen ja vanho-
jen teiden varsilla, kylien reunamilla. Kasvia kutsutaan myös valesalviaksi,
koska sen lehdet muistuttavat paljon salvian lehtiä. Pensaspaloyrtin leh-
dissä ei kuitenkaan ole tuoksua eikä makua. Sen keltaiset kukat muodos-
tavat ympyrän varren ympärille, kuin tupsun, ja niinpä kasvin ruotsalainen
nimi viittaakin tähän: lejonsvans eli leijonanhäntä! Kerrotaan, että kukinnon
kuivuneita kukkapohjia olisi vanhoina aikoina käytetty öljylampun sydäminä.
Tämä kasvi levittää paljon siitepölyä kukkiessaan, pensaikon läpi ei pääse
aivastelematta, ja allergikot voivat saada siitä oireita.


Pensassalvia
Salvia fruticosa tai S. triloba

on se oikea salvia, joka sekä tuoksuu että maistuu salvialta. Kasvi kukkii
ja tuoksuu keväästä alkukesään lilan värisin kukin kivisillä rinteillä, polkujen
reunustoilla ja kylänraunioitten liepeillä. Tätä korkeana pensaikkona kas-
vavaa aromaattista kasvia kerätään ja kuivataan yrttijuomaksi. Sitä on käy-
tetty flunssan hoitoon, köhätauteihin ja vatsavaivoihin. Varoituksen sana
yleensä sanotaan sen verenpainetta nostavien ominaisuuksien vuoksi.
Pensassalvian serkku Salvia pomifera kasvaa varsinkin läntisen Kreetan
rotkoissa, Agia Irinin rotkon patikoijat lähes kahlaavat sen keskellä. Koko
rotko tuoksuu siltä aurinkoisena päivänä. Kasvin tunnistaa helposti sen
kurttuisista kapeahkoista lehdistä. Monet pitävät tästä salviasta valmiste-
tusta juomasta enemmän kuin edellisestä.


Lännen piikkivihma, karvapiikkivihma
Calicotome villosa

Kreetalaisen maiseman keväisiä rinteitä koristavat lukemattomat terävä-
piikkiset ja syvänkeltaiset piikkivihman kukat. Tuuli kantaa niiden hunajaista
tuoksua, se tulvahtaa jopa kasvustoa ohittavaan autoon. Tämän pensaan
kauneus on kuitenkin sen tuoksussa ja katsomisessa: kasvin jäykät piikit
ovat hyvin teräviä, paljassäärisen patikoijan jalat raapiutuvat helposti veri-
naarmuille näitä kasvavilla rinteillä. Lisäksi kasvi on myrkyllinen, siihen
eivät vuohet eivätkä lampaat koske. Piikkivihma on yleinen koko Kreetalla,
kukkivat pensaat peittävät rinteitä satojen neliöiden alueella. Keskikesällä
kasvi vetäytyy kesäunille, silloin se näyttää lähinnä kuivuneelta risukolta,
mutta piikit sillä on esillä edelleen.


Piiskaherne
Spartium junceum

Samaa sukua edellisen kanssa on teiden varsilla viihtyvä piiskaherne.
Myös tämän kasvin kukat ovat kauniin keltaiset ja tuoksuvat hunajaiselta,
mutta koko kasvi on myrkyllinen. Norjia varsia on käytetty korinpunonnassa
ja puunippujen sitomiseen, sanotaan lammaspaimenten punoneen kuivu-
neista varsista jopa sandaaleja. Piiskaherne kukkii aina pääsiäisen aikaan.
Pensaaseen puhkeavat kukat näyttävät aina juuri sopivasti kirkkaankeltai-
silta pääsiäistipuilta koristeellisesti oksistossa keinumassa.


Viikunaopuntia
Opuntia ficus-indica

Kivikkoisilla paikoilla, usein vanhojen kylien rauniotalojen reunustoilla rehot-
taa suuria monimetrisiä viikunaopuntian kasvustoja. Tätä kaktusta kuulee
nimitettävän myös Mikkihiirikaktukseksi, sitä katsomalla ymmärtää tuon
lempinimen alkuperän – pensaassa kymmenet Mikkihiiret kurkistelevat tois-
tensa takaa. Kasvi on tullut Amerikasta Eurooppaan todennäköisesti
Kolumbuksen mukana, Kreetalle sen sanotaan kulkeutuneen venetsialais-
ten mukana. Kasvi kukkii alkukeväästä keskikesälle asti kirkkaan keltaisin
kukin, jotka näyttävät silkkikukilta. Kasvi on täynnä pienenpieniä piikkejä,
joita on ikävä kaivaa ihosta. Kypsä punertavat hedelmät ovat syötäviä,
mutta myös niiden pinnassa on kauttaaltaan piikkejä. Kuuleman mukaan
hedelmän piikit pehmenevät kasvin kypsyessä, jolloin sen voisi huoletta
poimia. En ole uskaltautunut kokeilemaan ilman paksuja nahkahanskoja.
Näitä hedelmiä myydään myös kauppatoreilla, maku on miellyttävän mieto.


Karhunvatukka
Rubus sanctus

kasvaa Kreetalla pensaana, joka on läpikäymätön teräväpiikkinen ryteikkö.
Pohjolan vastaavaan pensaaseen verrattuna sen oksisto on täällä tiukempi
ja luotaantyöntävämpi. Se kasvaa peltojen reunamilla, ojissa ja aidoilla aina
tuhannen metrin korkeuteen. Itse asiassa se muodostaa melko tehokkaan
kulkuesteen ihan itsekseenkin. Sen läpi ei kukaan lähde yrittämään!
Pensaan marjat kypsyvät alavammilla mailla melko mauttomiksi kuiviksi
pippureiksi. Kosteammilla mailla ja korkeammalla marjat ovat maukkaampia.
Näistä voisi tietystä valmistaa karhunvatukkahilloa, mutta marjojen poiminta
on tavattoman työlästä piikkikasvuston vuoksi. Kasvi kukkii läpi kesän ja
siinä voi olla samanaikaisesti sekä kukkia että marjoja.


Oregano, Kreetan oregano
Origanum onites
Tuoksuvia oreganokasvustoja tapaa varjoisilla niityillä, korkeilla vuorten
kivisillä rinteillä ja rotkojen pohjilla. Sen nimi koostuu kahdesta sanasta
oros=vuori ja ganos=kaunistus. Kreetalla sitä kutsutaan nimellä rhigani.
Voimakkaasti aromaattinen yrtti maustaa monia kreikkalaisen keittiön herk-
kuja salaateista grillattuun ruokaan. Sitä sekoitetaan myös osaksi yrttijuo-
maa. Hippokrateen oppien mukaisesti sitä käytetään vatsavaivoihin, hengi-
tystiesairauksissa ja hammassäryn hoitoon. Varsinkin itäisen Kreetan rotkot
tuoksuvat oreganolta, luonnossaliikkujan hipaistessa kasvia ilmoille lehah-
taa yrttinen tuoksu, jota tuuli kantaa mukanaan kauas. Paikalliset täällä
keräävät kasvia kuivattavaksi vasta kun sen valkeat kukkakruunut alkavat
kuihtua eikä kasvi enää maistu liian voimakkaalta.


Rohtorosmariini
Rosmarinus officinalis

Tämä upea pensas on tavallisesti viljelty, mutta hylättyjen talonraunioitten
liepeillä se voi villiintyä muodostamaan suuria kasvustoja omin nokkineen.
Tätä pensasta istutetaan myös usein liikenneympyröihin ja hotellien kukka-
penkkeihin koristeellisuutensa vuoksi. Kasvi on vahvasti aromaattinen ja
kovasti mehiläisten suosiossa, sen kirkkaansinisten kukkien ympärillä käy
ahkera medenkeruun hyrinä. Antiikinaikaan sitä poltettiin uhrilahjana
jumalille ja sitä pidettiin Afroditen lahjana ihmiskunnalle. Kasvia on kautta
aikojen käytetty ja käytetään edelleen monenlaiseen lääkintään, omasta
lääkelaukustani löytyy aina luontoon lähtiessäni rosmariiniuutepullo: pari
tippaa uutetta nyrjähtäneeseen nilkkaan panee veren kiertämään ja para-
nemisen heti liikkeelle. Mikään ei voita rosmariinia uuniperunoiden maus-
teena! Kreetalla kehotetaan laittamaan rosmariinin oksa tyynyn alle, niin
eivätpä painajaiset vaivaa! Kuvassa näkyvän rosmariinipensaan istutin
kolmena lyhyenä pistokasoksana viisi vuotta sitten, nyt se on kasvanut
puolitoistametriseksi pensastoksi.


Kanervat
Erica arborea ja Erica manipuliflora

Valkokukkainen puukellokanerva (E. arborea) kukkii aikaisesta keväästä
keskikesälle ja punakukkainen pensaskellokanerva (E.manipuliflora) syksyllä.
Kuten nimistä kuuluu voi ensinnimetty kasvaa pieneksi puuksi, jälkimmäinen
on selkeästi serkkuaan matalampi. Molemmat viihtyvät läntisen ja keskisen
Kreetan tienvarsirinteillä, pensaskellokanerva myös itäisellä Kreetalla.
Puukellokanerva on medentuottaja, joskus sitä istutetaan varta vasten tähän
tarkoitukseen. Se on herkästi syttyvänä hyvää polttopuuta, mutta vaaratekijä
kasvaessaan tiheinä korkeina pensastoina paloaroilla alueilla. Kasvista on
valmistettu luutia ja kiiltävästä juuren puuaineesta piippuja ja koriste-esineitä.
Pensaskellokanervaa on myös käytetty polttopuuna varsinkin leivinuuneissa
sekä lääkinnällisesti virtastievaivoissa. Punainen kanerva on kauneimpia
syksyn koristuksia avarilla rinnemailla. Se puhkeaa kukkaan kohta sateiden
alettua muun kasvillisuuden ollessa vielä kesäkuuman polttamaa.


Sykerötimjami
Thymus capitatus

Yleisin timjameista kasvaa joka puolella Kreetaa kuivissa kivikoissa, mäkien
ja rotkojen rinteillä. Jos ajaa autolla saaren pohjoisrannikolta Vriseksestä
Imbrosin kylän läpi etelärannikolle Hora Sfakioniin touko-heinäkuussa, voi
nähdä tämän timjamin kukkivan voimakkaan lilansinisin kukinnoin suurina
mättäinä etelään antavilla rinteillä. Kasvi on antibakteerinen, sisältää paljon
antioksidantteja ja runsaasti eteerisiä öljyjä. Kasvin monenmoisen kansan-
lääkinnän ohella sanotaan aasien hammassäryssään pureskelevan sitä.
Sykerötimjami on tärkein ja paras hunajantuotantoon kuuluva meden lähde.
Hunajantuottajien mehiläispesinä toimivia neliskulmaisia laatikoita voi nähdä
pitkinä riveinä siellä missä timjami kukkii. Herkullista timjamihunajaa sano-
taan maailman parhaaksi hunajaksi, se on valuvaa, vahvasti aromikasta ja
tavattoman terveellistä, sitä hunajaa, jota kannattaa viedä tuliaiseksi Kreetalta.


Kreikan kynteli
Satureja thymbra

Kuten serkkunsa timjami tämäkin aromaattinen yrtti viihtyy kaikkialla Kreetan
aurinkoisilla kivikkorinteillä. Sen tuoksu on hyvin samankaltainen kuin
timjamin tuoksu, maku on kuitenkin edellistä voimakkaampi. Tätä kasvia
kutsutaan myös vuohen timjamiksi ja sen vaaleanpunaiset ja vaaleanlilat
kukat puhkeavat aiemmin kuin varsinaisen timjamin. Kasvia käytetään maus-
teena ruoanvalmistuksessa, sitä voi käyttää osana yrttijuomaa ja lääkinnälli-
sesti kurlausvetenä suuvaivoissa. Kasvia on aikoinaan pidetty afrodiittisena,
joten sen käyttö kiellettiin nunnilta, jotka viljelivät sitä luostareissa. Tuohonko
liittynee se, että kasvin keittäminen ja lisääminen kylpyveteen rentouttaa.


BONUSKASVI Jättiagaave
Agave americana

Tämä kummallinen kasvi ei varsinaisesti ole pensas eikä puu. Kukaksikin
sitä on vaikea nimittää, se on agaave. Se kuitenkin kiinnittää monen matka-
laisen huomiota valtavien piikkipäisten ja mehevien lehtiensä takia. Kasvi
rehottaa varsinkin kyläteiden varsilla ja kiviaitojen kupeessa. Sen kerran
kun se kukkii, on kukinto hämmästyttävä salko, joka kasvaa nopeasti lehti-
röykkiön keskeltä monimetriseksi pylvääksi. Emokasvi kukkii vain kerran ja
kukintakypsyyteen pääsy siltä kestää vuosikausia. Ilmankos kasvia nimite-
tään myös satavuotiskasviksi, joskaan ihan sataa vuotta kukintoa ei tarvitse
odottaa. Nopean kasvutahtinsa vuoksi kasvia on istutettu tehokkaiksi
aidoiksi. Se on peräisin Meksikosta, sieltä se saapui Eurooppaan matka-
laisten mukana jo 1400-luvulla. Taitava veitsenkäyttäjä napsauttaa lehden
kärjessä olevan piikinterävän kärjen poikki ja vetää sitkeän kuidun ulos
lehtiruodista – kädessä on valmis lanka pujotettuna neulaan, lienee
vanhojen intiaanien käyttämä ompeluväline.

Tulostettava pdf -versio.

Lähteenä käytetty:
Antonis Alibertis: Healing – aromatic and edible PLANTS OF CRETE , julkaisija MYSTIS-kustantamo

2 Responses

  1. jukka s. sanoo:

    jukka s. ja varsinkin vaimonsa kiittävät !

  2. Pirkko sanoo:

    Kiitos hyvasta palstasta! Monet naista kasveista kasvavat myos Italiassa, missa asun ja olen usein joutunut epatoivoisesti etsimaan niiden suomenkielisia nimia!

Vastaa käyttäjälle Pirkko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *