Kreetalainen oliiviöljy


Kreetalainen oliiviöljy

Kreetalainen oliiviöljy luokitellaan useissa yhteyksissä laadultaan maailman parhaaksi.
Öljyn korkeaan laatuun vaikuttaa lähinnä kaksi päätekijää, yhdessä lukemattomien muiden osatekijöiden kanssa.

1. Kreetalaiset oliivipuut kasvavat lämpimässä ilmastossa, jolloin talvikauden
pakkaset eivät pääse vaurioittamaan niitä. Oliivipuita viljellään noin 700 metrin korkeuteen. Oliivipuu vaurioituu merkittävästi jo -10°C lämpötiloissa.
Espanjassa ja Italiassa sekä pohjoisessa Kreikassa oliivipuut altistuvat huomattavasti enemmän kylmille säille.

2. Kreetalainen viljelijä valmistaa itse öljyn ja myy sen. Suurissa tuotannoissa, joissa oliivit poimitaan jättiviljelmiltä koneellisesti tai pienviljelijät myyvät oliivit valmistajille, oliivi ehtii usein hapettua siirron ja varastoinnin aikana. Kreetalla oliiviöljypuristamoita on runsaasti ja öljy saadaan tehtyä tuoreista, vastapoimituista oliiveista.


Koska kreetalainen ja kreikkalainen öljy on jäänyt jättiläisten jalkoihin,
alla pari vinkkiä siitä, miksi maailman paras oliiviöljy ei ole maailman
parhaimmalla paikalla kauppojen hyllyillä.

Pieni tietoisku 1
”Kreikka tuottaa 28% maailman oliiviöljystä ja kreikkalainen oliiviöljy on laajalti tunnustettu parhaaksi. Maailmanlaajuisesti.
Mutta kreikkalaiset myyvät öljynsä italialaisille hintaan 2 euroa / litra ja italialaiset antavat sille italialaisen nimen ja hinnoittelevat sen laadukkaaksi italialaiseksi öljyksi; esim Dean&Deluca.”
(Vapaa käännös Peter Economidesin tekstistä).

Pieni tietoisku 2
”Italian ja Espanjan pienet oliiviöljyn tuottajat yhdistyivät yhdeksi suureksi, kansainvälisesti kilpailukykyiseksi organisaatioksi ja korvasivat perinteisen kylmäpuristustekniikan tehokkaammalla keskipakoistekniikalla.
Nuo kaksi maata tuottavat nyt valtaosan maailman oliiviöljystä.
Entä kreikkalaiset?
Huolimatta heidän lukuisista luontaisista eduistaan, he jäävät tuotantoketjun alkupään vähiten ansaitseviin alkutuottajiin.
He vievät raaka-ainetta ja saavat siitä vain marginaalisen korvauksen.”
(Tekstilainaus: New York Times, verkkolehti. Käännös Juhani Viitanen)

Pieni tietoisku 3
Jo vuosia kestänyt, pienin säikein maailman lehdistössä liikkuneet tiedonjyväset ovat alkaneet kutoutua suureksi ja vahvaksi verkoksi. Tähän verkkoon on jäänyt kiinni Italia (oliiviöljybisnes Italiassa ja Espanjassa on yhteensä viiden miljardin euron luokkaa), jonka ”oliiviöljytuotanto” on osoittautumassa suurelta osin muuksi kuin miksi tuottajat itse ovat sen halunneet kertoa.
Aikoinaan epäilyt heräsivät kun Italia toi maahan 470 000 tonnia oliiviöljyä, mutta vei vain 250 000 tonnia.
Maailman valtamedia on sen jälkeen paljastanut yhä enemmän italialaisen oliiviöljyn taustasta. Ostaessamme viisi eri pulloa italialaista oliiviöljyä, neljä niistä saattaa olla muuta kuin etiketissä väitetään. Useimmiten marokkolaista tai turkkilaista halpaöljyä sekoitettuna auringonkukkaöljyyn tai  muihin siemenöljyihin. Ja kun öljyä on haluttu parannella, siihen on käytetty mm. kreetalaisten itselleen valmistamia öljyjä, joita tankkiautot ostelevat joka vuosi ovelta ovelle Kreetalla. Parantelua on tehty joidenkin tietojen mukaan myös esimerkiksi lehtivihreällä.

Lisää näkökulmia ja tietoa mm. näistä linkeistä:

– Telegraph -lehden artikkeli.
– The New York Times -lehden artikkeli
– Lyhyt tietoisku koko huijausprosessista.

– Wikipedian oliiviöljysivu.

2 Responses

  1. E1T sanoo:

    6. Palkittu oliiviöljy on varma valinta

    Palkinnot saattavat hämätä ostajaa. Pullossa saattaa olla merkintä tuottajan palkinnosta, mutta kyseinen öljy ei ole välttämättä juuri se palkinnon saanut öljy. Ainoan luotettavan oliiviöljykilpailun järjestää kansainvälinen oliiviöljyjärjestö Espanjassa. Kun öljyä markkinoidaan Mario Solinas -nimellä, se luotettavasti laadukasta.

    Tällainen yllättävä kommentti törmäsin oliiviöljystä Iltalehden RUOKA osiossa 2.8.2013. (Onkohan Kreetan öljy täällä vahvoilla)? Kreetalaisessa pysyn itse jatkossakin. Suomestahan saa niitä jo mukavasti. Ja syyskuun Rethymnon reissulla haetaan sitä paikanpäältä itse. Hymiö smile!

  2. Juhani sanoo:

    Aivan oikein. Jos jonkin ruoka-aineen markkinat on sotkettu pahanpäiväisesti, niin oliiviöljyn. Kretalainen viljelijä on ahdingossa muutaman sadan-tuhannen puunsa kanssa, joista hän valmistuttaa itse puristamossa oliiviöljynsä oikealla hetkellä ja sellaisella laadulla että itse käyttää sitä mielellään. Ja saa siitä hädin tuskin kulut pois myydessään suurille ostajille.
    Jo muistaakseni 1700 -luvulla oli ohjeita, miten parantaa huonoa oliiviöljyä sekoittamalla siihen muuta materiaalia. Eikä extra virgin öljymerkintään todellakaan ole luottamista – paitsi Kreetalla pääosin. Nykyisin Kreetalla kiertää säiliöautoja jotka imevät kaiken öljyn pieniltä viljelijöiltä minkä saavat. Italialaiset käyttävät sitä suurina määrinä parantaakseen oman öljynsä laatua. Ja myyvät sen italialaisena. En viitsi aina mainita italia-öljyjä ihasteleville, että pääosin homma on bluffia. Maku tulee Kreetalta.
    Oliiviöljymarkkinoiden sekavuus merkitsee sitä että tavallista toimittajaa viedään kuin pässiä narussa kun eteen lyödään vaikkapa espanjalainen, kultavitjoin varustettu mitali öljykisan voitosta.
    Ihan pienellä alan tuntemuksella oliiviöljyistä ei voi kirjoittaa.
    Kreeta.infoon saamme pian lisää oikeaa tietoa kreetalaisista öljyistä.

Vastaa käyttäjälle Juhani Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *